Chomskyn pääpointti oli mielestäni, ettei elintason nousu takaa automaattisesti moraalista oikeutusta millekään järjestelmälle. Toisin sanoen yhteiskunnallinen hyvinvointi ja oikeudenmukaisuus on muutakin kuin talouden kokonaistuotanto ja tulonjako. Tässä ketjussa esitetyt pointit siitä, miten tuloeroja voi kapitalismin sisällä tasata (voimakas hyvinvointivaltio-talouspolitiikka), liittyvät kapitalismin tekemiseen inhimillisemmäksi. Näillä reformeilla on toki rajansa kapitalismin sisällä.

Vaikka elintaso nousisi (ja talouden tuottavuuden kasvu jaettaisiin tasavertaisemmin), jos osa työntekijöistä on täysin (tai erittäin) alisteisessa asemassa toisiin ihmisiin, järjestelmä rajoittaisi silti näiden ihmisten vapautta merkittävästi.

Kaikkein suurituloisimmat, miljoonan tai enemmän saavat suomalaiset, maksavat veroja keskimäärin noin 29 prosenttia. Heidän veroasteensa on sama kuin tulonsaajilla, joiden keskimääräinen bruttotulo on noin 45 000 euroa vuodessa.

Markkinauskosta piraattipuolueessa, muttei kritiikkiä

growth in the real economy (measured by nominal GDP) and the financial sector (measured by total credit market instruments outstanding) since 1952

Jukka Peltokoski


Muutamia ajatuksia eilisen kirjajulkistamisen jäljiltä.

Itselleni eilinen teki selväksi, että on todella tärkeää perustaa perustulo työstä kieltäytymisen lähtökohdalle työllistämisen joustavoittamisen sijaan. Jos lähtökohtana on työllistämisen joustavoittaminen työhön pakottavalla perustulolla, tuloksena on workfare. Tähän pitäisi tehdä selvä pesäero.

Erityisesti Lasse Männistö otti kuitenkin pesäeroa "ideologiseen" perustuloon edustaen itse muka "pragmaattista" linjaa. Samalla hän korosti, ettei perustulolla saa puuttua tuloeroihin. LOL Tuloerot Suomessa ovat palanneet 15 vuodessa 60-luvun tasolle. Ne ovat kasvaneet Suomessa nopeiten kaikista OECD-maista. Tietysti ne ovat edelleen maltilliset verrattuna vaikkapa USA:han tai Intiaan, mutta tämä ei ole oleellista.

Männistö ajoi mitä ideologisinta linjaa. Pitäisi tehdä selvä pesäero sellaiseen perustuloon, jolla pyritään legitimoimaan ja luonnollistamaan eriarvoistava kehitys.

Männistö myös nosti esille, ettei olisi reilua, että palkansaajat joutuisivat kustantamaan korkeilla veroilla korkean perustulon. Niin ja näin. Jos tuloerot ovat revenneet, niin osin se on ihan reilua. Toisaalta ei tietysti pidäkään mennä vain palkansaajien kukkarolle. Totta kai on avattava myös kamppailu pääomaverotuksen kiristämisestä!

Pitäisi ylipäätään puhua avoimesti siitä, että on olemassa perustuloa ja perustuloa. Uusliberaalia ja tasa-arvoistavaa. Näitä ei voida ajaa samassa paketissa. Perustulon ei saa olla tie workfareen, vaan päinvastoin puolustustaistelu sitä vastaan.

Uusliberaalit näyttävät ottavan aseekseen "ilmaisen rahan" kauhisteluretoriikan. Muistettakoon tässä Männistön lisäksi Akavan Sture Fjäder, jonka mukaan terveen ihmisen ei pitäisi saada yhteiskunnalta mitään ilmaiseksi. Tämä on suoraan sanottuna tie uusfasismiin ja liitänkin position käytännössä yhteen katutasolla toimivien patrioottien ja uusnatsien kanssa.

Julkista kulutusta tapahtuu monin tavoin. Ei ole mitään loogista estettä sille, että rahaa jaettaisiin ihmisille tasa-arvoisesti myös suoraan käteen heidän kulutusmahdollisuuksiensa takaamiseksi yhteiskunnassa jossa yksityinen kulutus on välttämättömyys kaikkien hyvinvoinnin kannalta ja jossa suora investointi inhimilliseen pääomaan on myös tuotannollinen panostus. "Ilmaisen rahan" retoriikalla ja kauhistelulla ei ennakoida mitään muuta kuin workfaren tuloa. Tätä vastaan pitäisi olla kategorisesti. Pitäisi jatkuvasti muistaa, ettei torpparien "joustava" työoikeus tarkoittanut hyvinvointia kaikille, vaan sen toi päinvastoin torpparien kieltäytyminen työn hävyttömästä teettämisestä.

Jos kuitenkin työllistämistä halutaan joustavoittaa, niin kannattaisi ehkä ajaa työnantajamaksujen porrastamista tavalla tai toisella liikevaihdon mukaan.

Paikallistaloudesta

"Satojen vuosien ajan yrittäjiä on ylenkatsottu. Se on kulttuurisesti takapajuista ja väärin. Vaurauden luojia täytyy kunnioittaa"

Varsinkin nuorten johtajien asenteet ovat vanhempia ikäpolvia kovemmat.

kommentit

About renumeration in parecon

Helsinki leads in food price increases